Texasilaisille autokuskeille nopeusrajoitus on valkoinen tienvieresä nököttävä kyltti, joka on olemassa, mutta ei varsinaisesti merkitse mitään. Jopa teoriakokeeseen valmistavassa kirjasessa ohjeistetaan ajamaan liikenteen mukaan, ei nopeusrajoitusten. Asia, joka pisti suomalaiselle sääntöjänoudattavalle kansalaiselle silmään kuin leskenlehti ruskealta tienpientareelta.
Niinpä tässä on vuosien mittaan oppinut säätelemään kaasujalkaansa niin, että välillä vilkaisee nopeusrajoituskylttiä sillä silmällä, että tietää, kuinka nopeasti pitää vähintään ajaa ja pitää huolen siitä, että tiellä on aina joku, joka ajaa sinua nopeammin. Niin sanotusti syötti, jonka poliisi voi sinun sijaan vetää tien sivuun, jos sakotuspäälle sattuu.
Texasissa on Yhdysvaltain korkeimmat nopeusrajoitukset. Öljymiljonääreillä ja cowboylla ei ole aikaa körötellä sunnuntaiautoilijoiden vauhdilla. Austinin ja San Antonion välillä on moottoritie, jonka varella komeilee se korkein Amerikasta löytyvä nopeusrajoitus, 85mph (137km/h). Luonnollisesti olemme käyneet Tatun kanssa tuon vauhdin hurman testaamassa. Mitä siitä seurasi? Vauhtisokeus. 60mph tuntui tuon pätkän jälkeen samalle vauhdille, millä mummo rollaattorillaan etenee.
Töissä olen tämän tästä kuullut kommentteja muualta tulleilta, kuinka heistä "Texas traffic is crazy". Siinä vaiheessa kun Los Angelesissa asuva bisnesmies toteaa, että LA:n liikenne on piece of cake, eikä suostu vuokraamaan Dallasissa autoa, koska liikenne täällä on kuin villissä lännessä, tiedät, että liikenteemme on todellakin kansallisella tasolla erityinen.
Tämä Texasilaisten nopeusrajoituksista piittaamattomuus kuitenkin muuttuu saman tien, kun soihdut sammuvat tai taivaalta rimpsauttaa vähän vettä. Kuin salaman iskusta tien vieren nopeusrajoitukset ovat kuin pyhä maksimi, jota kukaan ei tohdi edes tavoitella. Ja tässä vaiheessa pääsemme minun epätieteellisen havainnoivaan tutkimukseeni.
Tienpätkällä, jota joka jumalan päivä suhaan, on nopeusrajoitus 70mph. Aamukuuden pimeydessä juuri kukaan ei aja yli 65kmh. Keskimääräinen vauhti porukalla on 55mph ja kiroilen tien tukkeena körötteleviä, kaistat tukkivia pimeänpelkääjiä. Mutta auta armias, kun aurinko nousee ja olet iltapäivällä palaamassa kotiin. Jos ajat 70mph, jäät muiden jalkoihin. Jokaisella tuntuu olevan taulussa vähintään 80mph. Miten tilanne voi muuttua noin dramaattisesti? Pimeällä vaaniva maantiemörkö. Ei voi olla muuta selitystä.
Tosin mitä minä tässä valitan. Ainakin saan edes välillä ajaa vähän nopeampaa. Vuodesta 1974 vuoteen 1995 asti, kansallinen maksiminopeus oli 55mph. Tuon jälkeen osavaltiot ovat saaneet taas itse päättää nopeusrajoituksistaan. Se, mikä minusta on tuossa National Maximum Speed Law:ssa koomisinta on, että laki oli yhden skandaali presidentin aloittama ja toisen lopettama. Water Gate episodista tunnettu Richard Nixon aloitti aikanaan säätämään nopeusrajoitusten parissa 1973 öljykriisin vuoksi (tilanne oli sen verran hurja, että 20% USA:n bensa-asemista ei ollut enää lainkaan bensaa myytävänä ja käytössä oli säännöstely, joka salli autojen, joiden rekisterikilpi päättyi parittomaan numeroon ostaa bensaa vain parittomina päivinä ja parilliseen numeroon päättyvien parillisena päivänä). Bill "I did not have sexual relations with that woman" Clinton puolestaan teki lopun laista, jota kukaan on tuskin kaivannut.
 |
| Montako lavaa mahtuu pick upin kytiin? Vastaus: pelottavan monta! Tämä kuski ajoi poikkeuksellisesti alinopeutta valoisalla. Mittarissa oli vain 60mph (96km/h) ja pieni sivutuuli... |
 |
| Texasilainen tie maaseudulla, nopeusrajoitus 65mph (105km/h). |
 |
| Jos liikenteen eteneminen alkaa tökkimään, eikä nopeudet miellytä, voit ottaa niin sanotun Texas Exitin. Toisin sanoen tien vieren pusikkoa sivutielle, kuten muutama kaveri on tässä kohtaa tehnyt. |
No comments:
Post a Comment