Pornovalot ovat ehkä joidenkin mielestä hyvin hämmentävä määritelmä altaan vedenalaisille värivaloille, jotka vilkkuvat. Se on niiden ongelma, jotka tuosta määritelmästä hämmentyvät. Minun mielikuvituksellani tuollaiset valot laitetaan vain teinien allasorgioihin jossain wannabe Hugh Hefner juniorin Playboy mansionissa. Mikä idea on asentaa altaaseen useat eriväriset valot? Ja kruunata vielä koko komeus ohjelmoimalla ne vaihtamaan väriään tasaisin väliajoin !? Luonnollisesti valot olivat päällä vain pimeällä ja jos et ollut kääntänyt kaihtimiasi oikein päin kiinni, valojen värit ja vilkkuminen heijastuivat makuuhuoneen kattoon. Todella mukava ominaisuus, kun koittaa nukkua...
Ilmeisesti joku asukas valitti öisestä värien vaihtumisesta johtuvasta discoefektistä, sillä se ominaisuus katosi suhteellisen pian ilmestymisensä jälkeen. Värit kuitenkin jäivät joksikin aikaa valoihin, eivätkä ne tehneet poolialueesta ainakaan yhtään arvokkaamman näköistä. Harmikseni en saanut kunnon kuvaa kun värit olivat räikeimmillään (uuh, siniset, punaset ja vihreät valot päällä yhtä aikaa...). Niinpä saatte nyt tyytyä kuvaan vähän neutraalimmasta maisemasta.
 |
| Vedenalaisia värivaloja |
Poolillemme ilmaantui viime toukokuussa myös uudet lepotuolit. Mahtavaa! Pinkaisin välittömästi kirja kainalossa testaamaan, miten hyvin ne sopivat pienelle pehmeälle pepulleni. Uuh, sekä minä, peppu että alaselkä annetaan täydet pisteet. Edelliset olivat sellaiset, joissa istuin osat oli tehty muovisista "nauhoista" joiden venähdettyä erinäiset ruumiin osat yrittivät sujahtaa niiden välistä hipaisemaan maata samalla kun iho puristui pinkeästi nauhojen väliin. Ei kiva, mutta parempi kuin ei mitään. Nyt nämä nykyaikaiset versiot tukevat kaikkialta, iso bonus. Tosin uusissa versioissa on käsinojat, jotka ovat rautaiset. Ei näppärää ellei sitten ole sen verran masokisti, että tykkää kyynervarsiaan tulisella raudalla grillata. Vain hetki Texasin auringossa ja nuo raudat ovat sen verran kuumat, että siinä pääsee jo melkein liha sihisemään niihin koskiessa.
 |
| Vanhat pooli tuolit |
 |
| Uudet pooli tuolit |
Nyt vuosi myöhemmin, nuo kaikki viime vuonna poolille tulleet uudistukset tuntuvat sille, kuin olisi aina ollut näin. Tai no, värivalot ovat kadonneet. Se villitys ei kestänyt, thank god. Mutta käsiä grillaavat penkit ovat tulleet jäädäkseen ja olen hyödyntänyt niitä enemmän kuin mielelläni. Vuodessa on tapahtunut myös muita muutoksia. Huomaan viimein päässeeni suomi moodistani eroon. Enää en tunne pakottavaa tarvetta sännätä pihalle heti kun aurinko paistaa. Päin vastoin! Aamun raikas hetki parvekkeella on ihana, mutta keskellä päivää ulkona hilluminen ei tämän paahtavan auringon alla enää nappaa. Voin viimein hoitaa sisällä kaikessa rauhassa loppuun pakolliset pahat kotityöt ilman, että seireeni auringonsäteet koittavat vetää minua puoleensa ulos.
Paikallistumisen huomaa myös siitä, että kastoin talviturkkini vasta tänään. Viime vuonna olin varmaan jo huhtikuun alussa altaassa. Yhtään kertaa en myöskään ole ehtinyt mennä lojumaan aurinkotuoliihin kirja kädessä. Vai onko kyse ollut enemmän vain laiskuudesta? Mutta kuinka laiska sitä oikein on, jos ei jaksa edes laiskotella!?
 |
| Todiste, vedessä ollaan. |
Tässä rakkaassa kulma-asunnossa asuessamme, olen oppinut myös yhtä sun toista noiden uima-allasta reunustavien palmujen vuosittaisesta kasvusyklistä. Halusin tai en, olen jälleen hippasen verran fiksumpi. Aivan kuten pooliin yllättäen ilmestyneet pornovalot, myös puskien trimmaus näkyi ensimmäisenä makuuhuoneessamme. (Ja kyllä, ymmärrän, minkä riskin otan äsköisillä sanavalinnoillani tulla väärin tulkituksi. Trimmatut puskat, makuuhuone ja pornovalot saattavat samaan lauseeseen tungettuna aiheuttaa vääränlaisia mielikuvia.)
Viime keväänä eräänä päivänä lenkiltä tullessani, painelin makuuhuoneeseemme vaihtamaan vaatteita. Kesken kaiken pysähdyin kuin seinään. Jokin oli vialla. Huone vaikutti jollain tavalla erilaiselle. Oli kuin päässäni olisi kirkastunut. Katsoessani ikkunasta ulos, järkytyin nähdessäni suoraan vastapäisen naapurin ikkunat ja tajusin mistä oli kyse. En suinkaan ollut lenkilläni valaistunut ja saavuttanut nirvanan. Joku oli vain leikannut makuuhuoneemme ikkunan peittävistä palmuista kaikki oksat pois! Huoneemme oli nyt järkyttävän paljon valoisampi.
Tuo trimmausoperaatio, jossa hankkiuduttiin eroon talven aikana ruskettuneista palmujen oksista, tapahtui viime vuonna maaliskuun alussa. Näin ollen osasin tänä vuonna jo odottaa sitä. Ja odottaa perhana sainkin! Aloin jo kyllästyä homehtuneelta näyttävien ruskeiden karahkojen tuojotteluun, kun maaliskuun trimmareita ei alkanut kuulua. Kävin jopa niin epäsuomalaiseksi, että painelin toimistolle kysymään, että missä ne mukamas amerikkalaisten työpaikkoja vievät naapurimaan Joset oikein ovat, kun risut niin rumasti allasalueilla rehottaa.
Yli kuukauden viime vuotista siistimisajankohtaa myöhemmin, miehet ilmaantuivat lopulta sahoineen paikalle huhtikuun puolessa välissä. Juuri sopivasti päivää ennen kuin äitini tuli kylään. (Naurakaa vain, tarkistin asian kalenterista. Tärkeät jutut tulee kirjata ylös kastos nääs...) Palmujen latvuston keskeltä lähtevä uusi kasvusto oli jo ehtinyt vähän kärsiä tuosta odottelusta, isojen rumien ruskeiden oksien koittaessa tukahduttaa uusien tulokkaiden elinvoimaa. Palmu on siis vähän kuin hirvi, joka vuosi tarvii kasvattaa uudet komeat koristeet.
 |
| Palmu peitti ennen ikkunan... |
 |
| ...kunnes se ei enää peittänytkään! |
 |
| Kesäkuussa palmut huojuivat uusissa lehvissä jo näin mukavasti. |
Alla kuva joulukuulta 2017 & maaliskuulta 2018
Kesäkuu 2017 vs maaliskuu 2018
 |
| Jee trimmaajat saapuivat paikalle! |
 |
| Lehviä lähti kuin kissankarvaa konsanaan... |
2017 oli vähemmän vihreää ruskeiden lehtien seassa kuin mitä tänä vuonna...
Loppu hyvin kaikki hyvin. Palmut näyttävät nyt terhakoille viherpäille, ja mikä tärkeintä, ovat alkaneet uudelleen blokata suoraa näkymää vastapäiseen naapuriin. Saatan olla asteen verran paikallistuneempi, mutta sisälläni asuu vielä sisukkaasti suomalainen. Rajansa se on kaikella, naapureiden ei tarvitse todellakaan nähdä suoraan sisälle. Eikä niihin mielellään tarvitse myöskään törmätä rappukäytävässä. Nimimerkillä; naapurimme on hieman pimeä. Hän on teipannut kaikki valokatkaisijat päälle-asentoon, jotta emme vain pääse vahingossakaan laittamaan niitä missään vaiheessa pois päältä. Hän kuulemma näkee huonosti hämärässä. En käsitä, miten tuo liittyy mitenkään siihen, että valojen tarvitsee olla 24/7 päällä, vaikka hän menee vain kerran päivässä raput alas autotalliin ja nousee ne kerran illassa ylös. Valokatkaisija on suoraan hänen ulko-ovensa vieressä. Hän voisi siis pistää käden kurkotuksella käytävän valot päälle ennen kuin sammuttaisi kotivalonsa. Vastaavasti autotallissa säilyy valot päällä, kunnes laitat käytävään valot. Ei siis olisi oikeasti mitään ongelmaa, ellei sellaista tästä haluaisi tehdä, ja hänhän on halunnut. Kiukuttaa vaan näin suomalaisena tuo naurettava energiantuhlaus, kun 3 minuutin takia tarvitsee polttaa valoja 24 tuntia.
 |
| Ei sentään mennyt ilmastointiteippiä käyttämään... |
No comments:
Post a Comment